Ohje
Suomen lain mukaan rakentaminen on luvanvaraista. Rakennusvalvonnassa neuvomme kaikkien rakentamisen lupien hakemisessa, käsittelemme ja myönnämme tarvittavat luvat sekä hoidamme viranomaiskatselmukset aina loppukatselmukseen asti. Viranomaisena seuraamme rakentamiseen liittyvien lakien ja määräyksien noudattamista. Tavoitteenamme on mahdollistaa hyvä ja turvallinen rakennettu ympäristö asema-, ranta- ja yleiskaavojen toteuttamisen kautta sekä samalla taata rakentajien ja heidän naapureidensa oikeusturva.
Sipoossa koko lupaprosessi tapahtuu sähköisessä asiointipalvelussa – Lupapiste.fi – aina neuvonnasta luvan hakemiseen ja päätöksen kautta rakentamisaikaiseen valvontaan saakka.
Oheisessa kaaviossa kuvataan luvan hakemisen vaiheet sekä rakentamisaikainen valvonta. Kun klikkaat kaavion otsikkoja, saat tietoa otsikon aiheesta.
Alustava selvitystyö
Rakennanko asemakaava-alueelle vai asemakaavan ulkopuolelle? Rakennuspaikan sijoittumisella on iso merkitys: kun rakennuspaikka sijoittuu asemakaava-alueelle, kaavakartta ja siihen liittyvät merkinnät ja määräykset ohjaavat rakentamista. Alueelle on voitu myös laatia asemakaavaa täydentävät, rakentamista yksityiskohtaisemmin ohjaavat rakennustapaohjeet. Sen sijaan asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennettaessa vaaditaan useimmiten suunnittelutarveratkaisu ja/tai poikkeamispäätös ennen rakennusluvan hakemista. Asemakaavojen ulkopuolisten alueiden lupaharkintaa ohjaavat yleiskaavat sekä rakennusjärjestys.
Lupakäsittelijät neuvovat rakennuslupien osalta ja lupavalmistelupäällikkö neuvoo asemakaava-alueiden ulkopuolella ns. hajarakentamisalueiden lupaprosessien (suunnittelutarveratkaisu ja osin myös poikkeamispäätös) osalta. Ennen maa-alueen ostamista asemakaava-alueen ulkopuolelta, kannattaa aina selvittää mahdollisuudet rakentaa tälle kiinteistölle.
Sipoon omakotialueiden yleisistä rakennustapaohjeista löytyy ohjeistusta rakennusten ja toimintojen sijoittamisesta tontille sekä piha-alueen rakenteiden ja kasvillisuuden merkityksestä osana kokonaisuutta. Arjen toimivuus ja asumisen viihtyisyys ratkaistaan jo asemapiirroksen suunnitteluvaiheessa.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän ja suunnittelijoiden on perehdyttävä rakennuspaikkaan, lähiympäristöön, alueen kaavaan, rakennusjärjestykseen ja alueelle mahdollisesti laadittuihin rakennustapaohjeisiin. Tässä vaiheessa luvan hakijan on varmistettava, että suunnittelijoille on käytettävissä tarvittava kartta-aineisto ja muut mahdolliset tekniset lähtötiedot. Pientalon rakentajia suositellaan heti tontin hankkimisen jälkeen olemaan yhteydessä rakentamisen asiantuntijoihin. Rakennushankkeen suunnittelun vaativuutta sekä suunnittelijoiden tehtäviä ja kelpoisuutta tulee punnita tässä vaiheessa.
Rakennushankkeen onnistumiseen tarvitaan monta asiantuntijaa:
- Pääsuunnittelija vastaa suunnittelun kokonaisuudesta ja yhteensovittamisesta; muut suunnittelijat omasta suunnittelualastaan
- Rakennusvalvonnan lupakäsittelijät ja lupavalmistelupäällikkö neuvovat rakennushankkeen luvan hakemisessa
- Vastaava työnjohtaja vastaa työmaalla määräysten ja luvan mukaisesta rakentamisesta sekä hyvän rakennustavan mukaisesta työn suorittamisesta; muut työnjohtajat omasta vastuualueestaan.
Yhteystietoja:
Katso ajantasaiset yhteystiedot Sipoon rakennusvalvonnan nettisivuilta.
Lisätietoja:
RakennusjärjestysSuunnittelutarveratkaisu tai poikkeaminen
Asuinrakennuksen rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle edellyttää yleensä suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä. Asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennettaessa kannattaa aina selvittää suunnittelutarveratkaisun tai poikkeamispäätöksen tarve lupavalmistelupäälliköltä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Katso alla kohta 'Lisätietoja:' Suunnittelutarvealue ja -ratkaisu.
Suunnittelutarveratkaisun vaiheet:
Rakentamisen lupia haetaan aina Lupapiste.fi -palvelun kautta. Tarvittaessa lupavalmistelupäällikkö neuvoo hakemuksen tekemisessä ja antaa ennakko-ohjausta. Ennakko-ohjausta ja kysymyksiä voi esittää Lupapiste.fi -palvelun neuvonta-osiossa (”Kysy neuvoa”).
Rakennusvalvonta veloittaa rakennusvalvonnan taksan mukaiset lupamaksut.
Katso lisätietoja kohdasta "Rakennuslupaprosessin käynnistäminen".
Kaava-alueet:
Kaavoituksen karttapalveluYleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa asemakaavojen laatimista. Yleiskaava on kunnan maankäytön suunnitelma ja se on keskeinen kunnan alueiden käytön kehittämisväline. Se on nimensä mukaisesti yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan alueiden käytön pääperiaatteet kunnassa. Yleiskaava ohjaa kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä, lähinnä asemakaavoitusta sekä myös suoraan rakentamista esim. kylä- tai ranta-alueella ja siten haja-asutusalueella rakentamisen lupien käsittelyä.
Kunnan kotisivuilta löytyy karttapalvelusta rakennuspaikkoja koskevat kaavatiedot (kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset, ks. alla kohta Lisätietoja).
Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi.
Kuntaa rakennetaan pääsääntöisesti voimassaolevien asemakaavojen mukaisesti. Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle edellyttää useimmiten poikkeamispäätöstä ja/tai suunnittelutarveratkaisupäätöstä. Yleensä esim. rakennusjärjestyksen mukaiset talousrakennukset asuinrakennuksen yhteyteen on mahdollista toteuttaa suoraan rakennusluvalla. Katso lisätietoja kohdasta "Suunnittelutarveratkaisu tai poikkeaminen".
Kaava-alueet:
Kaavoituksen karttapalveluSipoossa on käytössä Lupapiste-asiointipalvelu, jonka kautta haetaan rakentamisen lupia ja hoidetaan niihin liittyvää viranomaisasiointia. Kaikki lupahakemukset käsitellään sähköisesti.
Huolellisesti kirjattu lupahakemus sekä hyvin laaditut suunnitelmat ja kattavasti liitetyt asiakirjat edesauttavat nopeaa luvan käsittelyä.
Lisätietoja:
- Hakemuksen tiedot; täytetään huolellisesti Hankkeen kuvaus -välilehdelle.
- Hankkeen osapuolet
- kaikki kiinteistön omistajat/ haltijat Lupapisteessä kirjautuneena tai valtakirjalla
- Asemapiirros
- Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä tarvittaessa naapurin suostumus
- Muut mahdollisesti tarvittavat liitteet, kuten valtakirjat, selvitys rakennuspaikan hallinnasta jne.
- Lainhuutotodistus
- Kiinteistörekisteriote
- Kiinteistörekisterikartta
- Peruskarttaote ja/tai kaavaote
Luvan hakemisesta on ilmoitettava naapureille. Tätä kutsutaan naapurin kuulemiseksi. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäisen kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Mikäli kiinteistöllä on useampi omistaja tai haltija, heitä kaikkia tulee kuulla.
Luvanhakija voi kuulla naapurit itse. Kuulemisessa käytetään rakennusvalvonnan laatimaa kuulemislomaketta. Täytetyt ja allekirjoitetut kuulemislomakkeet liitetään Lupapisteeseen mieluummin yhtenä tiedostona. Kuulemisen voi hoitaa myös Lupapisteen kautta sähköisesti, mikäli naapurin sähköpostiosoite on hakijan tiedossa.
Myös kunta voi hoitaa kuulemisen, jolloin veloitus on valtuuston hyväksymän rakennusvalvonnan taksan mukainen.
Naapurin suostumus
Naapurin kuulemisen lisäksi voidaan edellyttää myös naapurin suostumusta, mikäli esimerkiksi rakennus halutaan sijoittaa lähemmäksi naapuritontin rajaa kuin asemakaava tai rakennusjärjestys sallii. Suostumus pyydetään vain niiltä naapureilta, joiden etuun asia vaikuttaa. Hakija hoitaa aina suostumuksen hakemisen. Suostumus annetaan kirjallisesti ja suostumuksen kohde tulee yksilöidä.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa:
Naapurien kuuleminenLupapisteen Viestit-toiminto on suunnittelijoiden ja lupakäsittelijän tiedonvälityskanava, mm. asiakirjojen korjaus- ja täydennyspyynnöt tulevat hakijalle ja suunnittelijoille tätä kautta.
Kielteiset suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset viedään viranhaltijavalmistelulla valiokunnan päätettäväksi; myönteiset ratkeaa viranhaltijan valmistelussa.
Lupa myönnetään aina, kun edellytykset myönteiselle päätökselle ovat olemassa. Kun lupa on myönnetty, päätös näkyy Lupapiste-palvelussa.
Lisätietoja:
Haja-asutusalueen rakentamisen luvat -yksikkö pyytää Lupapisteen kautta muiden viranomaisten lausuntoja tarvittaessa. Kunnan sisäisiä lausunnonantajia ovat mm. kaavoitus, ympäristövalvonta, katu- ja viheryksikkö ja vesilaitos, ulkopuolisia ovat mm. ELY-keskus, ympäristöterveydenhuolto ja Porvoon museo.
Lisätietoja:
Mikä on suunnittelutarvealue?
Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen (MRL 16 §).
Merkittävä osa Sipoon asemakaava-alueiden ulkopuolisista alueista on suunnittelutarvealuetta. Tämän lisäksi osa Sipoon alueesta on suoraan yleiskaavassa määrätty suunnittelutarvealueeksi.
Suunnittelutarvealueilla rakentamiseen liittyvä päätöksentekomenettely on kaksivaiheinen:
- Aluksi Haja-asutusalueen rakentamisen luvat -yksikkö käsittelee suunnittelutarveratkaisun.
- Mikäli suunnittelutarveratkaisu on myönteinen, rakennusvalvonta voi hakemuksesta käsitellä ja myöntää hakijalle rakennusluvan.
Miksi tarvitaan suunnittelutarveratkaisu?
Suunnittelutarvealueella mm. asuinrakennuksen rakentamista ohjataan suunnittelutarveratkaisulla. Sen avulla mahdollistetaan rakentaminen alueille, joilla ei ole rakentamista suoraan ohjaavaa kaavaa. Ratkaisu siitä, edellyttääkö rakentaminen suunnittelutarveratkaisua, tehdään tapauskohtaisesti. Arvioinnissa vaikuttavat mm. hankkeen laatu ja rakennuspaikka.
Rakentamisen tulee olla maisemallisesti sopivaa eikä se saa vaikeuttaa esim. erityisten luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Olennainen osa lupaharkintaa on myös sen arviointi, voidaanko lupa myöntää vaarantamatta maanomistajien tasapuolista kohtelua.
Hajarakentamisen ohjaamisessa suunnittelutarvealueilla on suuri merkitys. Suunnittelutarveharkinnan tavoitteena on, että alueille ei vähitellen syntyisi suunnittelematonta rakentamista, joka haittaisi alueen tulevaa kaavoitusta. Erityisesti tämä koskee alueita, joilla on kasvupaineita ja sijaitsevat esim. taajamien reunoilla. Yksittäisten rakennusten myötä kehittyneelle alueelle on hankalaa jälkikäteen sijoittaa esim. kunnallistekniikan ja liikenneväylien vaatimia alueita ja rakentaa alue riittävän tiiviiksi, jotta palveluille syntyisi edellytyksiä.
Suunnittelutarveratkaisun myöntämiselle on maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 137 §) asetettu erityiset edellytykset, joiden on täytyttävä. Suunnittelutarveratkaisumenettelyssä selvitetään siis, saako hakemuksen kohteena olevalle paikalle rakentaa. Suunnittelutarveratkaisua ei tarvita olemassa olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen rakentamiseen tai olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamiseen tai vähäiseen laajentamiseen.
Suunnittelutarveratkaisun voimassaoloaika määrätään päätöksessä, mutta aika ei voi olla kahta vuotta pidempi. Rakennuslupaa on haettava suunnittelutarveratkaisun voimassaoloaikana. Suunnittelutarveratkaisu raukeaa, mikäli rakennuslupaa ei haeta sen voimassaoloaikana.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa:
Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (MRL 137 §)Mikäli rakentamisessa halutaan vähäistä enemmän poiketa kaavasta tai muista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista, kuten rakennusjärjestyksestä, tarvitaan ennen rakennuslupaa poikkeamispäätös.
Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeamiseen tarvitaan aina erityinen syy. Erityinen syy on jokin rakennuspaikan ominaisuuksiin liittyvä syy. Sen sijaan erityinen syy ei voi liittyä hakijan ominaisuuksiin (esimerkiksi taloudelliseen tilanteeseen tai lasten lukumäärään).
Poikkeamisen voimassaoloaika määrätään päätöksessä, mutta aika ei voi olla kahta vuotta pidempi. Rakennuslupaa on haettava suunnittelutarveratkaisun voimassaoloaikana.
Asemakaava-alueen poikkeamishakemukset käsitellään rakennusvalvonnassa ja asemakaava-alueen ulkopuoliset poikkeamishakemukset Haja-asutusalueen rakentamisen luvat -yksikössä.
Poikkeamislupa tarvitaan muun muassa:
- kun on perusteltu tarve poiketa voimassa olevan asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta.
- kun on perusteltu tarve poiketa vähäistä enemmän voimassa olevan asemakaavan rakennusaloista.
- kun on perusteltu tarve poiketa vähäistä enemmän rakennuspaikan enimmäisrakennusoikeudesta.
- kun on perusteltu tarve poiketa kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesta rakennuspaikan vähimmäispinta-alasta.
Emätilaperiaatteen käytöstä on määrätty sipoolaisissa yleiskaavoissa tai osayleiskaavoissa (osassa kaavoista on käytetty myös virheellisesti termiä kantatila merkityksessä emätila). Periaate on laajasti käytössä myös muissa Suomen kunnissa. Emätilalla tarkoitetaan sellaista kiinteistöä, joka on ollut olemassa 1.7.1959 (jo kumotun rakennuslain voimaantulopäivä). Emätilat on yleensä tämän päivämäärän jälkeen lohkottu pienemmiksi ja nykyisen kiinteistöjaotuksen perusteella samasta emätilasta on muodostunut yleensä useita kiinteistöjä.
Emätilaselvityksessä tutkitaan, mihin emätilaan hakemuksen kohteena oleva kiinteistö kuuluu ja kuinka paljon rakennuspaikkoja on emätilan alueelle jo entuudestaan toteutettu. Sipoolaisissa osayleiskaavoissa tai yleiskaavoissa on usein määrätty mitoituksesta, jota enempää rakennuspaikkoja ei emätilan alueelle voida myöntää. Mitoitus on kyläalueilla korkeampi ja vastaavasti rakentamiseen huonommin soveltuvilla alueilla alhaisempi. Tätä yleiskaavan mukaista mitoitusta verrataan olemassa oleviin rakennuspaikkoihin ja voidaan arvioida, onko emätilan alueelle mahdollista myöntää uusia rakennuspaikkoja.
Emätilaperiaatteen käytöllä pyritään turvaamaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu ottamalla huomioon muiden maanomistajien mahdolliset tarpeet vastaavaan rakentamiseen siten, että yksi maanomistaja ei pystyisi käyttämään koko emätilan laskennallista rakennusoikeutta. Tämän lisäksi pyritään varmistamaan, että pääosa rakentamisesta sijoittuisi yleiskaavojen tavoitteiden mukaisesti kyläalueille. Käytännössä arviointi kohdistetaan kiinteistön käyttämään rakennusoikeuteen. On siis mahdollista, että rakentamattoman kiinteistön nykyinen omistaja jää ilman rakennusoikeutta, mikäli edellinen omistaja on kiinteistöstä jo lohkonut mitoituksen mukaisen määrän rakennuspaikkoja. Lisäksi on huomioitava, että emätilatarkastelu tai mitoitus on vain yksi luvan myöntämiseen vaikuttavista tekijöistä. Jotta lupa voidaan myöntää, on kaikki maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaiset edellytykset täytyttävä.
Rakennuslupaprosessin käynnistäminen
Rakentamisen lupia haetaan aina Lupapiste.fi -palvelun kautta. Tarvittaessa lupakäsittelijä neuvoo hakemuksen tekemisessä ja antaa ennakko-ohjausta. Ennakko-ohjausta ja kysymyksiä voi esittää Lupapiste.fi -palvelun neuvonta-osiossa (”Kysy neuvoa”).
Hakemuksen tekeminen kannattaa antaa pätevän ammattilaisen (pääsuunnittelijan) tehtäväksi.
Rakennusvalvonta veloittaa rakennusvalvonnan taksan mukaiset lupamaksut.
Asemakaava ohjaa rakentamista tiiviillä alueella. Asemakaavoilla säädellään, mihin tarkoituksiin aluetta voi käyttää ja kuinka paljon alueelle saa rakentaa. Kunnan kotisivuilta löytyy kaavoituksen karttapalvelusta rakennuspaikkaasi koskevat kaavatiedot (kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset ja mahdollisesti kaavaa täydentävät rakennustapaohjeet, ks. alla kohta Lisätietoja).
Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavoituksen tasoista ja siinä määritellään alueen tuleva käyttö: mm. mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla, mitä säilytetään. Asemakaavalla on mahdollista määritellä yksityiskohtaisesti kunkin alueen käyttötarkoitus, katujen leveys, alueen sisällä mm. rakennusten, leikkipaikkojen ja pysäköintialueiden sijainti, rakennusten korkeus ja kerrosala sekä kohteesta riippuen tarvittaessa jopa kattomuoto, räystäslinjan tarkka korkeusasema ja julkisivumateriaali. Rakentamisen ohjaamisella tavoitellaan alueelle yhtenäistä ilmettä ja naapureille ennakoivuutta rakentamisen tapahtuessa vähitellen eri aikoina.
Sipoossa kaavoitusyksikkö laatii asemakaavat ja kunnanvaltuusto hyväksyy ne ohjaamaan alueiden rakentamista. Asemakaavan toteuttamista valvoo Sipoon kunnan rakennusvalvonta yhteistyössä kaavoitusyksikön kanssa.
Lisätietoja:
Kaavoituksen karttapalveluKatso lisätietoja kohdasta "Suunnittelutarveratkaisu tai poikkeaminen".
Jos rakennuspaikalle on myönnetty suunnittelutarveratkaisu, siirry kohtaan "Hakemuksen laadinta ja jättäminen".
Kaava-alueet:
Kaavoituksen karttapalveluHakemuksen laadinta ja jättäminen
Sipoossa on käytössä Lupapiste-asiointipalvelu, jonka kautta haetaan rakentamisen lupia ja hoidetaan niihin liittyvää viranomaisasiointia. Sipoon rakennusvalvonta käsittelee kaikki lupahakemukset sähköisesti; päätökset näkyvät myös ainoastaan sähköisessä asiointipalvelussa.
Hakemukseen liitettävistä liitteistä katso lisätietoa alta kohdasta "Lupapisteen hakemukseen liitettävät tiedot/hakijan toimesta". Rakentamisaikaisten erityissuunnitelmien osalta ohjeistetaan kohdassa "Rakentaminen".
Huolellisesti kirjattu lupahakemus sekä hyvin laaditut suunnitelmat ja kattavasti liitetyt asiakirjat edesauttavat hakemuksen käsittelyä rakennusvalvonnassa.
Lupapisteessä on mahdollista myös kysyä neuvoa Rakennusvalvonnasta. Neuvonta-osioon kirjattuihin kysymyksiin vastaa yleensä alueen lupakäsittelijä.
Lupapisteeseen kirjattujen ’Näkyy viranomaiselle’ -tilassa olevia hakemuksia Rakennusvalvonta ei aktiivisesti seuraa eikä vastaa niihin liitettyihin kysymyksiin aktiivisesti. Näkyy viranomaiselle -tilassa Rakennusvalvonta pääsee näkemään hakemusluonnoksen ja voi kommentoida suunnitelmia ja vastata kysymyksiin, mutta tästä tulee aina erikseen sopia käsittelijän kanssa.
Lisätietoja:
- Hakemuksen tiedot
Hankkeen kuvaus, selostus rakennushankkeesta tai toimenpiteestä:
Kirjataan selkeästi kaikki hakemuksella haettavat toimenpiteet; rakennukset ja rakennelmat (esim. omakotitalo, autotalli, aita, maalämpökaivo, jätevesijärjestelmä). Toimenpiteet lisätään hakemukselle myös ’Lisää toimenpide’ -painikeen kautta ja eri toimenpiteiden tiedot täytetään huolellisesti.Hankkeen kuvaus, poikkeamiset säännöksistä perusteluineen:
Kirjataan selkeästi kaikki suunnitelmissa esiintyvät poikkeamiset perusteluineen. Poikkeamisista ja niiden myöntämismahdollisuuksista kannattaa keskustella lupakäsittelijän kanssa jo ennen hakemuksen jättämistä.- Hankkeen osapuolet
- Hakijana on oltava kaikki kiinteistön omistajat/vuokraajat, kirjattuina Osapuolet- välilehdelle, kutsuttuina Lupapisteeseen ja kutsu hyväksyttynä (tämä vastaa hakemuksen allekirjoitusta)
- Jos hakijana on yhtiö, hakemukseen on liitettävä sen kaupparekisteriote, pöytäkirjanote kokouksesta, jossa rakentamisesta/luvan hakemisesta päätetään sekä valtakirja yhtiötä edustavalle henkilölle
- Hankkeen pääsuunnittelija ja rakennussuunnittelija kirjattuna Osapuolet-välilehdelle, kutsuttuna Lupapisteeseen ja kutsu hyväksyttynä sekä tutkintotodistus opintosuoritteineen ja CV tai referenssiluettelo vähintään vastaavista hankkeista ja tehtävistä liitteenä. Pääsuunnittelija vastaa mm. suunnitelmien yhteensovittamisesta; helpoin tapa osoittaa yhteensovittamisesta huolehtiminen on dokumenttien sähköinen allekirjoittaminen Lupapisteessä.
- Em. suunnittelijoiden lisäksi on suositeltavaa nimetä ja kutsua Lupapisteeseen jo tässä vaiheessa hankkeen muut suunnittelijat, kuten rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija em. liitteineen. Em. suunnittelija on joka tapauksessa hyväksytettävä rakennusvalvonnassa ennen ko. suunnitelmien lisäämistä Lupapisteeseen.
- Jos lupaa haetaan (myös) jätevesijärjestelmälle, sen suunnittelija on nimettävä jo hakemusvaiheessa; kirjattuna Osapuolet-välilehdelle, kutsuttuna Lupapisteeseen ja kutsu hyväksyttynä sekä tutkintotodistus opintosuoritteineen ja CV tai referenssiluettelo liitteenä
- Lainhuutotodistus
- Pääpiirustukset: vähintään asemapiirros, pohja-, julkisivu- ja leikkauspiirustukset, usein myös ns. katujulkisivu
- Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä tarvittaessa naapurin suostumus; Rakennusvalvonta lisää kuultavat naapurit hakemukselle Lausunnot-välilehdelle hakemuksen jättämisen jälkeen; naapurit voi kuulla myös sähköisesti Lupapisteen kautta, mikäli hakijalla on heidän sähköpostiosoitteensa.
- Hakemus kiinteistön liittämiseksi vesihuoltolaitokseen tai jätevesijärjestelmän suunnitelma (sisältää vähintään suunnitelmalomakkeen, leikkauspiirustuksen ja asemapiirroksen)
- Pohjatutkimus ja perustamistapalausunto
- Energiaselvitys
- Kosteudenhallintaselvitys
- Muut mahdollisesti tarvittavat liitteet, kuten valtakirjat, selvitys rakennuspaikan hallinnasta, hulevesisuunnitelma jne.
- Purkamislupahakemuksiin liitettävä myös haitta-aineselvitys ja purkujäteselvitys
- Lainhuutotodistus
- Kiinteistörekisteriote
- Kiinteistörekisterikartta
- Mahdollinen kaavaote
- Mahdollinen hankkeeseen liittyvä suunnittelutarveratkaisu ja/tai poikkeamispäätös
Luvan hakemisesta on ilmoitettava naapureille. Tätä kutsutaan naapurin kuulemiseksi. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäisen kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Mikäli kiinteistöllä on useampi omistaja tai haltija, heitä kaikkia tulee kuulla.
Luvanhakija voi kuulla naapurit itse. Kuulemisessa käytetään rakennusvalvonnan laatimaa kuulemislomaketta. Täytetyt ja allekirjoitetut kuulemislomakkeet liitetään Lupapisteeseen mieluummin yhtenä tiedostona. Kuulemisen voi hoitaa myös Lupapisteen kautta sähköisesti, mikäli naapurin sähköpostiosoite on hakijan tiedossa.
Myös rakennusvalvonta voi hoitaa kuulemisen, jolloin veloitus on valtuuston hyväksymän rakennusvalvonnan taksan mukainen.
Naapurin suostumus
Naapurin kuulemisen lisäksi voidaan edellyttää myös naapurin suostumusta, mikäli esimerkiksi jos rakennus tai rakennelma halutaan sijoittaa lähemmäksi naapuritontin rajaa kuin asemakaava tai rakennusjärjestys sallii. Suostumus pyydetään vain niiltä naapureilta, joiden etuun asia vaikuttaa. Hakija hoitaa aina suostumuksen hakemisen. Suostumus annetaan kirjallisesti ja suostumuksen kohde tulee yksilöidä.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa:
Naapurien kuuleminenHakemuksen käsittely
Lupakäsittely alkaa, kun hakemus on käsittelykelpoinen eli asianmukaisesti täytetty hakemus tarvittavine liiteasiakirjoineen on Lupapisteessä ja hakemus jätetty. Hakemuksen käsittelyaika lasketaan alkavaksi, kun hakemus on käsittelykelpoinen.
Rakennuslupaa valmistellaan moniammatillisen tiimin yhteistyönä. Lupapisteen Viestit-toiminto on suunnittelijoiden ja lupakäsittelijän tiedonvälityskanavana, mm. asiakirjojen korjaus- ja täydennyspyynnöt tulevat hakijalle/suunnittelijoille tätä kautta.
Lupa myönnetään aina, kun edellytykset myönteiselle päätökselle ovat olemassa. Kun lupa on myönnetty, päätös näkyy Lupapiste-palvelussa.
Lisätietoja:
Rakennusvalvonta pyytää Lupapisteen kautta muiden viranomaisten lausuntoja tarvittaessa. Kunnan sisäisiä lausunnonantajia ovat mm. kaavoitusyksikkö, ympäristövalvonta, katu- ja viheryksikkö ja Sipoon vesi, ulkopuolisia ovat mm. pelastusviranomainen, ympäristöterveydenhuolto ja Porvoon museo.
Myönnetty lupa
Lupapäätös muutoksenhakuosoituksineen tulee Lupapiste-palveluun päätöksen antopäivän jälkeen.
Päätös toimitetaan tiedoksi myös niille naapureille, jotka ovat kuulemisen yhteydessä tehneet hakemuksesta huomautuksen.
Lupapäätösten julkipanolistat ovat nähtävillä määräajan kunnan ilmoitustaululla ja rakennusvalvonnan verkkosivuilla. Rakentamiseen saa ryhtyä vasta, kun rakennuslupapäätös on lainvoimainen, jollei hakemuksesta ole vakuutta vastaan myönnetty aloittamisoikeutta (=lupa aloittaa rakentaminen päätöksen saamisen jälkeen ja ennen päätöksen lainvoimaisuutta). Aloittamisoikeutta haetaan lupahakemuksen yhteydessä kirjaamalla tämä Lupapisteessä hankkeen kuvaukseen.
Aloittamisoikeuden asettamismaksu määräytyy rakennusvalvonnan taksan mukaan ja vakuusmaksun suuruus määritellään rakennushankkeen laajuuden mukaan. Vakuusmaksu palautetaan luvan tultua lainvoimaiseksi.
Lupapäätökseen on tutustuttava huolellisesti. Siihen liittyy usein lupaehtoja, joita pitää noudattaa rakentamisessa.
Lisätietoja:
Myönnetty lupa antaa oikeuden tiettyyn rakentamis- tai muuhun toimenpiteeseen. Ennen kuin myönnetyn luvan mukainen rakentaminen tai muun toimenpiteen suorittaminen voidaan aloittaa, luvan on oltava lainvoimainen. Lainvoimaisuudella tarkoitetaan sitä, että valitusaika on kulunut umpeen eikä päätöksestä ole valitettu. Muutoksenhakuaika on yleensä 14 tai 30 päivää.
Lupa ei velvoita rakentamaan, kuitenkin tontin luovutusasiakirjassa voi olla rakentamisvelvoite. Jollei rakennusluvan tarkoittamaa rakennustyötä ole aloitettu kolmessa vuodessa tai saatettu loppuun viiden vuoden kuluessa, lupa raukeaa. Toimenpidelupa, purkamislupa tai maisematyölupa raukeaa, jollei toimenpidettä ole tehty kolmen vuoden kuluessa. Määräajat alkavat luvan lainvoimaiseksi tulemisesta.
Jos rakennusluvan tai toimenpideluvan mukainen toimenpide jää kokonaan suorittamatta, maksu palautetaan hakemuksesta perusteettomilta osin. Palautus voi olla enintään 50 % suoritetusta maksusta. Palautus suoritetaan vain, mikäli toimenpiteeseen liittyvä rakennustyö on aloittamatta. Maksun palautusta on haettava vuoden kuluessa ilmoituksesta luopua luvasta tai luvan raukeamisesta.
Rakennusvalvonta voi hakemuksesta pidentää rakennusluvan voimassaoloa työn aloittamista varten enintään kahdella vuodella, jos oikeudelliset edellytykset rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen ovat edelleen voimassa. Työn loppuunsaattamista varten määräaikoja voidaan hakemuksesta pidentää enintään kolmella vuodella kerrallaan (minimijakso 0,5 vuotta) selkeästi. Luvan voimassaolon pidentämishakemus (jatkoaikahakemus) on tehtävä ennen luvan voimassaolon päättymistä.
Jatkoaikaa haetaan Lupapisteessä, haetun jatkoajan pituus kirjataan vuosissa (minimijakso 0,5 vuotta) selkeästi hakemukseen. Hankkeen tilanteesta kirjataan lyhyt selvitys.
Rakentaminen
Rakennusaikainen valvonta edistää rakennetun ympäristön laatua ja turvallisuutta. Rakennusprojekti on aloitettava kolmen vuoden ja saattaa päätökseen viiden vuoden kuluessa luvan saannista. Tarvittaessa projektille on mahdollista hakea jatkoaikaa: rakentamisen aloittamiselle enintään kaksi vuotta kokonaisuudessaan ja rakentamisen päätökseen saattamiselle enintään kolme vuotta kerrallaan.
Rakennustyön aikana viranomaiset suorittavat työmaalla katselmuksia, joiden tarpeellisuus on määritelty lupapäätöksessä. Rakennusvalvonta on mukana aloituskokouksessa sekä lupaehtojen mukaisissa katselmuksissa. Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä myös muita katselmuksia esimerkiksi aloituskokouksessa. Valvonta kohdistuu viranomaisen päättämissä työvaiheissa ja laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin. Katselmuksien määrä riippuu rakennusprojektin laajuudesta. Niitä voi olla esim. sijainti-, pohja-, rakenne- sekä loppukatselmus (osittainen loppukatselmus = ”käyttöönottokatselmus”). Hakemusvaiheessa mahdollisesti pyydetyissä lausunnoissa voidaan edellyttää ylimääräisiä tarkastuksia. Näistä tyypillinen on esim. erityinen palotarkastus ennen käyttöönottoa.
Katselmuksien suorittamisesta ajallaan ja katselmusajankohdan varaamisesta huolehtii työmaan vastaava työnjohtaja.
Yhteystietoja:
Katso ajantasaiset yhteystiedot Sipoon rakennusvalvonnan nettisivuilta.
Työnjohtajat:
Rakennusvalvonta hyväksyy lupaehdoissa määritellyt työmaan työnjohtajat, jotka yleensä ovat vastaava työnjohtaja (VTJ), kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston työnjohtaja (KVV) sekä ilmanvaihtolaitteiston työnjohtaja (IV). Näiden työnjohtajien hakemukset/ilmoitukset tehdään Lupapisteeseen ennen kyseisen vaiheen aloittamista. Työnjohtajat täyttävät työmaan tarkastusasiakirjaa, jonka rakennustarkastaja tarkastaa katselmusten yhteydessä.
Tavallisimmat katselmukset:
Sijainnin merkintä tilataan ennen varsinaisen rakennustyön aloittamista, mikäli luvassa on edellytetty merkintää. Rakennuksen paikan merkitsemisen tarkoituksena on ohjata rakentajaa rakentamaan rakennusluvassa määriteltyyn paikkaan. Sijainnin merkinnän voi tilata sähköpostitse osoitteesta mittauspalvelut@sipoo.fi
Ennen sijainnin merkitsemisen tilaamista on varmistettava, että rajojen rajapyykit ovat olemassa ja raja on kiistaton, muuten merkintää ei voida suorittaa. Jos rajoissa/rajapyykeissä on epäselvyyttä, on pyydettävä rajankäynti Maanmittauslaitokselta ennen merkintää.
Rakennustöiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontaan. Aloitusilmoituksen tekee yleensä hankkeen vastaava työnjohtaja mieluiten sähköpostitse alueen rakennustarkastajalle.
Ennen rakennustyöhön ryhtymistä rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee yleensä järjestää aloituskokous. Lupapäätöksessä on maininta, mikäli aloituskokous tarvitaan. Aloituskokouksessa käydään läpi lupaehdot ja -asiakirjat sekä yhteiset pelisäännöt myönnetyn luvan osalta. Kokoukseen osallistuvat vähintään rakennustyöhön ryhtyvä (tai tämän edustaja valtakirjalla), vastaava työnjohtaja, pääsuunnittelija, rakennustarkastaja. Muut asianosaiset ovat myös tervetulleita (esim. valvoja, muut suunnittelijat).
Pohjakatselmuksessa vastaava työnjohtaja esittää rakennustarkastajalle, että ko. rakennustyövaiheeseen liittyvät toimenpiteet, tarkastukset sekä tarvittavat selvitykset on tehty ja työmaan tarkastusasiakirjan täyttö on aloitettu. Vastaava työnjohtaja pyytää pohjakatselmuksen suorittamista kun kaivuu- ja perustusrakenteiden alaiset täyttötyöt on tehty ja mahdolliset perustusrakenteiden muotit ja raudoitukset on asennettu. Kuitenkin ennen valua.
Sijaintikatselmus suoritetaan, kun rakennuksen perustukset ovat valmiit. Sijaintikatselmuksessa tarkastetaan rakennuksen sijainti suhteessa myönnettyyn lupaan. Myös rakennuksen korkeusasema tarkastetaan tässä yhteydessä. Sijaintikatselmus tilataan sähköpostitse osoitteesta mittauspalvelut@sipoo.fi
Rakennekatselmuksessa katselmoidaan, että ko. rakennustyövaiheeseen liittyvät toimenpiteet, vastaavan työnjohtajan tarkastukset sekä tarvittavat selvitykset on tehty ja dokumentoitu työmaan tarkastusasiakirjaan. Jos muuta ei ole sovittu, niin vastaava työnjohtaja pyytää rakennekatselmuksen suorittamista kun rakennuksen vesikattorakenteet on asennettu ja sidottu, jäykistävät rakenteet rakennesuunnitelmien mukaisesti toteutettu, rakenteet on nähtävissä, ja hän on ne itse tarkastanut.
Osittaisessa loppukatselmuksessa tarkastetaan rakennuksen käyttöönoton edellytykset. Laajan katselmuksen tarkoituksena on varmistaa, että rakennus ja käyttöönotettavat alueet ovat turvallisia, ympäristön siisteyttä unohtamatta. Rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen hyväksyttyä katselmusta. Katselmus on mahdollista kohdistaa myös vain osaan rakennusta.
Loppukatselmus pidetään, kun myönnetyn luvan mukaiset rakennustyöt ovat täysin valmiit. Loppukatselmuksessa tarkastetaan koko luvitetun hankkeen valmis lopputulos, jolloin myös piha-alueiden on oltava täysin valmiita. Mikäli samalla luvalla on luvitettu useampi toimenpide, näiden kaikkien tulee olla loppukatselmuksessa valmiina. Loppukatselmus on tilattava luvan voimassaoloaikana (rakennusluvan voimassaoloaika on 5 vuotta ja toimenpideluvan voimassaoloaika on 3 vuotta).
Rakennus voidaan ottaa käyttöön
Viranomaisvalvonta ja työnjohtajien vastuut rakennusvalvontaviranomaisiin päin päättyy hyväksyttyyn loppukatselmukseen, joka on tilattava luvan voimassaoloaikana.
Toimiva rakennus edellyttää hyvän suunnittelun lisäksi rakennuksen oikeaa käyttöä ja huoltoa. Rakennukseen, jota käytetään pysyvään asumiseen tai työskentelyyn, on laadittava käyttö- ja huolto-ohje.