Ohje
Suomen lain mukaan rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai muuhun rakennustoimenpiteeseen tarvitaan lähes aina lupa kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Myös purkaminen ja eräät maisemaa muuttavat työt ovat luvanvaraisia. Rakennusvalvonta ja Haja-asutusalueen rakentamisen luvat –yksikkö neuvoo kaikkien rakentamisen lupien hakemisessa, käsittelee ja myöntää tarvittavat luvat sekä hoitaa viranomaiskatselmukset aina loppukatselmukseen asti. Viranomaisena rakennusvalvonta seuraa rakentamiseen liittyvien lakien ja määräyksien noudattamista. Tavoitteena on mahdollistaa hyvä ja turvallinen rakennettu ympäristö asema-, ranta-asema- ja yleiskaavojen toteuttamisen kautta sekä samalla taata rakentajien ja heidän naapureidensa oikeusturva.
Sipoossa koko lupaprosessi tapahtuu sähköisessä asiointipalvelussa – Lupapiste.fi – aina neuvonnasta luvan hakemiseen ja päätöksen kautta rakentamisaikaiseen valvontaan saakka.
Oheisessa kaaviossa kuvataan luvan hakemisen vaiheet sekä rakentamisaikainen valvonta. Kun klikkaat kaavion otsikkoja, saat tietoa otsikon aiheesta.
Alustava selvitystyö
Asemakaava-alueella vai asemakaavan ulkopuolella? Rakennuspaikan sijoittumisella on iso merkitys: kun rakennuspaikka sijoittuu asemakaava-alueelle, kaavakartta ja siihen liittyvät merkinnät ja määräykset ohjaavat rakentamista. Alueelle on voitu myös laatia asemakaavaa täydentävät, rakentamista yksityiskohtaisemmin ohjaavat rakennustapaohjeet, joita tulee noudattaa. Sen sijaan asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennettaessa vaaditaan useimmiten sijoittamisen edellytysten arviointi, joka tehdään rakentamislupakäsittelyn yhteydessä, tai hakijan niin toivoessa erillisenä sijoittamislupana. Joissakin tapauksissa voidaan tarvita myös erillinen poikkeamislupa ennen rakentamisluvan hakemista. Asemakaavojen ulkopuolisten alueiden lupaharkintaa ohjaavat yleiskaavat ja rakennusjärjestys.
Rakennusvalvonnan lupakäsittelijät neuvovat rakentamislupien ja asemakaava-alueiden poikkeamislupien osalta ja Haja-asutusalueen rakentamisen luvat -yksikön lupakäsittelijät asemakaava-alueiden ulkopuolella ns. hajarakentamisalueiden lupaprosessien (sijoittamisen edellytykset ja poikkeamisluvat) osalta. Ennen maa-alueen ostamista asemakaava-alueen ulkopuolelta, kannattaa aina selvittää mahdollisuudet rakentaa tälle kiinteistölle.
Sipoon omakotialueiden yleisistä rakennustapaohjeista löytyy ohjeistusta rakennusten ja toimintojen sijoittamisesta tontille sekä piha-alueen rakenteiden ja kasvillisuuden merkityksestä osana kokonaisuutta. Arjen toimivuus ja asumisen viihtyisyys ratkaistaan jo asemapiirroksen suunnitteluvaiheessa.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän ja suunnittelijoiden on perehdyttävä rakennuspaikkaan, lähiympäristöön, alueen kaavaan, rakennusjärjestykseen ja alueelle mahdollisesti laadittuihin rakennustapaohjeisiin. Tässä vaiheessa luvan hakijan on varmistettava, että suunnittelijoille on käytettävissä tarvittava kartta-aineisto ja muut mahdolliset tekniset lähtötiedot. Pientalon rakentajia suositellaan heti tontin hankkimisen jälkeen olemaan yhteydessä rakentamisen asiantuntijoihin. Rakennushankkeen suunnittelun vaativuutta sekä suunnittelijoiden tehtäviä ja kelpoisuutta tulee punnita tässä vaiheessa. Rakennusvalvonta määrittää hankkeen vaativuustason ja hyväksyy suunnittelijat ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeistuksen mukaisesti.
Rakennushankkeen onnistumiseen tarvitaan monta asiantuntijaa:
Pääsuunnittelija vastaa suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta. Pääsuunnittelijalla on tehtävässä muutoin edellytettävän suunnittelualan koulutuksen ja kokemuksen lisäksi oltava asiantuntemus ja ammattitaito johtaa suunnitelmien yhteensovittamista. Rakentamislupaa edellyttävässä rakentamishankkeessa on oltava pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijan on huolehdittava, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden siten, että rakentamista koskevat säännökset ja määräykset sekä hyvän rakennustavan vaatimukset täyttyvät. Pääsuunnittelijan on huolehdittava siitä, että rakentamishankkeeseen ryhtyvä saa tiedon huolehtimisvelvollisuutensa kannalta merkityksellisistä suunnittelua koskevista seikoista.
Rakennussuunnittelijan on huolehdittava siitä, että hänellä on käytössään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot ja että rakennussuunnitelma täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset (RakL 93 §). Rakentamishankkeessa on oltava yksi tai useampi rakennussuunnittelija.
Muut suunnittelijat (erityissuunnittelijat) vastaavat kukin omasta suunnittelualastaan. Erityissuunnittelijoita tarvitaan hankkeen laadun mukaan mm., rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija. Erityissuunnittelijan on huolehdittava siitä, että hänellä on käytössään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot, ja että erityissuunnitelma täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset.
Vastaava työnjohtaja (VTJ) vastaa työmaalla määräysten ja luvan mukaisesta rakentamisesta sekä hyvän rakennustavan mukaisesta työn suorittamisesta; muut työnjohtajat kukin omasta vastuualueestaan. Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava rakennustyön kokonaisuudesta ja laadusta sekä siitä, että rakennustyö tehdään rakentamisluvan, suunnitelmien, rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti. Vastaavan työnjohtajan on myös huolehdittava, että rakennustyön aloittamisesta ilmoitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle ja että rakennustyön tarkastusasiakirja pidetään rakennustyömaalla ajan tasalla. Rakentamislupaa edellyttävässä rakennustyössä on oltava rakennustyötä johtava vastaava työnjohtaja.
Lisäksi:
- Rakennusvalvonnan ja Haja-asutusalueen rakentamisen luvat -yksikön lupakäsittelijät neuvovat rakennushankkeen lupien hakemisessa, käsittelevät luvat ja tekevät lupapäätökset. Rakennustarkastajat suorittavat lupapäätöksessä vaaditut katselmukset.
- Rakennushankkeeseen ryhtyvä on kuitenkin viimekädessä vastuussa hankkeesta ja sen toteutuksesta.
Yhteystietoja:
Katso ajantasaiset yhteystiedot Sipoon rakennusvalvonnan nettisivuilta.
Lisätietoja:
RakennusjärjestysSijoittamisen edellytykset ja poikkeaminen
Asuinrakennuksen rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle edellyttää yleensä sijoittamisen edellytysten arviointia ja/tai poikkeamislupaa. Sijoittamisen edellytykset voidaan arvioida joko rakentamislupahakemuksen yhteydessä tai hakijan niin toivoessa erillisellä sijoittamisluvalla; poikkeaminen vaatii aina erillisen poikkeamisluvan. Asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennettaessa kannattaa aina selvittää sijoittamisen edellytykset ja/tai poikkeamisluvan tarve Haja-asutusalueen rakentamisen luvat -yksiköstä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Katso alla kohta 'Lisätietoja:' Suunnittelutarvealue ja sijoittamisen edellytykset.
Erillisen sijoittamis- ja poikkeamisluvan vaiheet:
Erillinen sijoittamislupa on suositeltavaa, silloin kun sijoittamisen edellytysten täyttyminen on epävarmaa. Mikäli erillinen sijoittamislupa on myönteinen, sen jälkeen voi hakea rakentamislupaa. Jos sijoittamisen edellytykset arvioidaan rakentamislupahakemuksen yhteydessä, niin erillistä sijoittamislupaprosessia ei tarvita.
Rakentamisen lupia haetaan aina Lupapiste.fi -palvelun kautta. Tarvittaessa lupakäsittelijä neuvoo hakemuksen tekemisessä ja antaa ennakko-ohjausta. Ennakko-ohjausta ja kysymyksiä voi esittää Lupapiste.fi -palvelun Neuvonta-osiossa (”Kysy neuvoa”).
Haja-asutusalueen rakentamisen luvat -yksikkö veloittaa lupamaksut rakennus- ja ympäristövaliokunnan hyväksymän taksan mukaan.
Katso lisätietoja kohdasta "Rakentamislupaprosessin käynnistäminen".
Kaava-alueet:
Kaavoituksen karttapalveluYleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa asemakaavojen laatimista. Yleiskaava on kunnan maankäytön suunnitelma ja se on keskeinen kunnan alueiden käytön kehittämisväline. Se on nimensä mukaisesti yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan alueiden käytön pääperiaatteet kunnassa. Yleiskaava ohjaa kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä, lähinnä asemakaavoitusta sekä myös suoraan rakentamista esim. kylä- tai ranta-alueella ja siten haja-asutusalueella rakentamisen lupien käsittelyä.
Kunnan kotisivuilta löytyy karttapalvelusta kiinteistöjä koskevat kaavatiedot (kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset, ks. alla kohta Lisätietoja).
Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi.
Kuntaa rakennetaan pääsääntöisesti voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti. Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle edellyttää useimmiten poikkeamislupaa ja/tai sijoittamisen edellytysten arviointia. Yleensä esim. rakennusjärjestyksen mukaiset talousrakennukset olemassa olevan asuinrakennuksen yhteyteen on mahdollista toteuttaa suoraan rakentamisluvalla. Katso lisätietoja kohdasta "Sijoittamisen edellytykset ja poikkeaminen".
Kaava-alueet:
Kaavoituksen karttapalveluSipoossa on käytössä Lupapiste-asiointipalvelu, jonka kautta haetaan rakentamisen lupia ja hoidetaan niihin liittyvää viranomaisasiointia. Kaikki lupahakemukset käsitellään sähköisesti.
Huolellisesti kirjattu lupahakemus sekä hyvin laaditut suunnitelmat ja kattavasti liitetyt asiakirjat edesauttavat luvan käsittelyä.
Lisätietoja:
- Kirjattavat tiedot
- Hakemuksen tiedot (Lupapisteessä välilehti ’Hankkeen kuvaus’, kohta ”Hankkeen kuvaus”) Kirjataan selkeä kuvaus hankkeesta ja mahdollisista poikkeamisista.
- Rakennuspaikan tiedot
- Hankkeen osapuolet
- Hakijat: hakijoiksi kirjataan kaikki ko. kiinteistön omistajat tai haltijat. Kaikkien hakijoiden tulee myös olla kirjautuneena hankkeessa tai heiltä on oltava valtakirja.
- Liitteet
- Selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa, mikäli se ei selviä lainhuutotodistuksesta (kauppakirja, vuokrasopimus tms.). Jos luvan hakijana on yhtiö, yhdistys tai yritys, edellytetään liitteeksi myös kaupparekisteriote, josta selviävät allekirjoitusoikeudet. Jos luvan hakijana on yhtiö tai vastaava, edellytetään liitteeksi yhtiökokouksen tai hallituksen kokouksen pöytäkirja, josta käy ilmi, että yhtiö on päättänyt hakea lupaa kyseiselle rakentamistoimenpiteelle sekä tarvittaessa valtakirja yhtiötä edustavalle henkilölle.
- Asemapiirros
- Tiedot massoittelusta ja julkisivuista, esim. julkisivupiirustukset ja/tai 3D-piirros. (RakL 62 §)
- Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä tarvittaessa naapurin suostumus; rakennusvalvonta lisää kuultavat naapurit hakemukselle Lausunnot-välilehdelle hakemuksen jättämisen jälkeen; naapurit voi kuulla myös sähköisesti Lupapisteen kautta, mikäli hakijalla on tiedossa heidän sähköpostiosoitteensa.
- Muut mahdollisesti tarvittavat liitteet
- Lainhuutotodistus
- Kiinteistörekisteriote
- Kiinteistörekisterin karttaote
- Mahdollinen kaavaote (kartta ja määräykset)
Luvan hakemisesta on ilmoitettava naapureille. Tätä kutsutaan naapurin kuulemiseksi. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäisen kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Mikäli kiinteistöllä on useampi omistaja tai haltija, heitä kaikkia tulee kuulla.
Luvanhakija voi kuulla naapurit itse. Kuulemisessa käytetään rakennusvalvonnan laatimaa kuulemislomaketta. Täytetyt ja allekirjoitetut kuulemislomakkeet liitetään Lupapisteeseen mieluummin yhtenä tiedostona. Kuulemisen voi hoitaa myös Lupapisteen kautta sähköisesti, mikäli naapurin sähköpostiosoite on hakijan tiedossa.
Myös kunta voi hoitaa kuulemisen, jolloin veloitus on rakennus- ja ympäristövaliokunnan hyväksymän taksan mukainen.
Naapurin suostumus
Naapurin kuulemisen lisäksi voidaan edellyttää myös naapurin suostumusta, mikäli esimerkiksi rakennus halutaan sijoittaa lähemmäksi naapuritontin rajaa kuin asemakaava tai rakennusjärjestys sallii. Suostumus pyydetään vain niiltä naapureilta, joiden etuun asia vaikuttaa. Hakija hoitaa aina suostumuksen hakemisen. Suostumus annetaan kirjallisesti ja suostumuksen kohde tulee yksilöidä selkeästi.
Rakentamislaissa:
Naapurien kuuleminenLupakäsittely alkaa, kun hakemus on käsittelykelpoinen eli asianmukaisesti täytetty hakemus tarvittavine liiteasiakirjoineen on Lupapisteessä ja hakemus jätetty. Hakemuksen käsittelyaika lasketaan alkavaksi, kun hakemus on käsittelykelpoinen.
Lupapisteen Viestit-toiminto on suunnittelijoiden ja lupakäsittelijän tiedonvälityskanava, mm. asiakirjojen korjaus- ja täydennyspyynnöt tulevat hakijalle ja suunnittelijoille tätä kautta.
Kielteiset sijoittamis- ja poikkeamislupapäätösehdotukset asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella viedään viranhaltijavalmistelulla rakennus- ja ympäristövaliokunnan päätettäviksi; myönteiset päätökset pääsääntöisesti ratkeavat viranhaltijan valmistelussa.
Lupa myönnetään, kun lain mukaiset edellytykset myönteiselle päätökselle ovat olemassa. Päätös tulee näkyviin Lupapiste-palveluun.
Lisätietoja:
Haja-asutusalueen rakentamisen luvat -yksikkö pyytää Lupapisteen kautta muiden viranomaisten lausuntoja tarvittaessa. Kunnan sisäisiä lausunnonantajia ovat mm. kaavoitusyksikkö, ympäristövalvonta, katu- ja viheryksikkö ja Sipoon vesi, ulkopuolisia ovat mm. ympäristöterveydenhuolto ja Porvoon museo. Joissakin hankkeissa lausuntoa pyydetään myös mm. Lupa- ja valvontavirastolta erillisellä prosessilla.
Lisätietoja:
Mikä on suunnittelutarvealue?
Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen (AKL 16 §).
Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan Sipoossa kaikkia niitä alueita, joilla ei ole asemakaavaa. Poikkeuksena kuitenkin Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava, jossa voi pääsääntöisesti rakentaa kaavassa osoitetuille rakennuspaikoille (AP-1 ja RA-alueet) suoraan rakentamisluvalla.
Suunnittelutarvealueilla rakentamiseen liittyvä päätöksentekomenettely:
- Sijoittamisen edellytykset voidaan arvioida rakentamislupahakemuksen yhteydessä.
- Sijoittamisen edellytykset voidaan hakijan niin toivoessa arvioida erillisellä sijoittamisluvalla. Myönteisen sijoittamislupapäätöksen jälkeen haetaan rakentamislupaa hankkeen toteuttamiselle.
- Mikäli rakentaminen vaatii poikkeamista, poikkeamislupa haetaan aina eri hakemuksella. Myönteisen poikkeamispäätöksen jälkeen haetaan rakentamislupaa hankkeen toteuttamiselle.
Sijoittamisen edellytysten arviointi / erillinen sijoittamislupa
Suunnittelutarvealueella mm. asuinrakennuksen rakentamista ohjataan sijoittamisen edellytysten arvioinnilla ja tarvittaessa myös poikkeamisluvalla. Näiden avulla mahdollistetaan rakentaminen alueille, joilla ei ole rakentamista suoraan ohjaavaa kaavaa. Ratkaisu siitä, edellyttääkö rakentaminen sijoittamisen edellytysten arviointia ja/tai poikkeamislupaa, tehdään tapauskohtaisesti. Arvioinnissa vaikuttavat mm. hankkeen laatu ja rakennuspaikka.
Rakentamisen tulee olla maisemallisesti sopivaa eikä se saa vaikeuttaa esim. erityisten luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Olennainen osa lupaharkintaa on myös sen arviointi, voidaanko lupa myöntää vaarantamatta maanomistajien tasapuolista kohtelua.
Hajarakentamisen ohjaamisessa suunnittelutarvealueilla on suuri merkitys. Lupaharkinnan tavoitteena on, että alueille ei vähitellen syntyisi suunnittelematonta rakentamista, joka haittaisi alueen tulevaa kaavoitusta. Erityisesti tämä koskee alueita, joilla on kasvupaineita ja sijaitsevat esim. taajamien reunoilla. Yksittäisten rakennusten myötä kehittyneelle alueelle on hankalaa jälkikäteen sijoittaa esim. kunnallistekniikan ja liikenneväylien vaatimia alueita ja rakentaa alue riittävän tiiviiksi, jotta palveluille syntyisi edellytyksiä.
Poikkeamisluvan myöntämiselle on rakentamislaissa (RakL 57 §) asetettu erityiset edellytykset, joiden on täytyttävä. Sijoittamis- ja poikkeamismenettelyssä selvitetään siis, saako hakemuksen kohteena olevalle paikalle rakentaa. Sijoittamis- ja poikkeamismenettelyä ei tarvita olemassa olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen rakentamiseen tai olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamiseen tai vähäiseen laajentamiseen.
Sijoittamis- ja poikkeamisluvan voimassaoloaika määrätään päätöksessä, mutta aika ei voi olla kahta vuotta pidempi. Rakentamislupaa on haettava sijoittamis- ja /tai poikkeamisluvan voimassaoloaikana. Lupa raukeaa, mikäli rakentamislupaa ei haeta sen voimassaoloaikana.
Rakentamislaissa:
Poikkeamislupa (RakL 57 §)Mikäli rakentamisessa halutaan vähäistä enemmän poiketa kaavasta tai muista rakentamislain ja/tai alueidenkäyttölain mukaisista tai niiden nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista, kuten rakennusjärjestyksestä, tarvitaan poikkeamislupa ennen rakentamislupaa.
Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Poikkeamiseen tarvitaan aina erityinen syy. Erityinen syy on jokin rakennuspaikan ominaisuuksiin liittyvä syy. Sen sijaan erityinen syy ei voi liittyä hakijan ominaisuuksiin (esimerkiksi taloudelliseen tilanteeseen tai lasten lukumäärään).
Poikkeamisen voimassaoloaika määrätään päätöksessä, mutta aika ei voi olla kahta vuotta pidempi. Rakentamislupaa on haettava poikkeamisluvan voimassaoloaikana.
Asemakaava-alueen poikkeamishakemukset käsitellään rakennusvalvonnassa ja asemakaava-alueen ulkopuoliset poikkeamishakemukset Haja-asutusalueen rakentamisen luvat -yksikössä.
Poikkeamislupa tarvitaan muun muassa:
- kun on perusteltu tarve poiketa voimassa olevan asemakaavan merkinnöistä tai määräyksistä.
- kun on perusteltu tarve poiketa kunnan rakennusjärjestyksen määräyksistä.
- kun on perusteltu tarve poiketa voimassa olevan yleiskaavan tai osayleiskaavan merkinnöistä tai määräyksistä.
Poikkeaminen asemakaava-alueella
Asemakaava-alueen poikkeamisluvat käsitellään rakennusvalvonnassa. Katso lisätietoja kohdasta ”Poikkeamislupa”.
Emätilaperiaatteen käytöstä on määrätty sipoolaisissa yleiskaavoissa tai osayleiskaavoissa (osassa kaavoista on käytetty myös termiä kantatila merkityksessä emätila). Periaate on laajasti käytössä myös muissa Suomen kunnissa. Emätilalla tarkoitetaan sellaista kiinteistöä, joka on ollut olemassa 1.7.1959 (jo kumotun rakennuslain voimaantulopäivä). Emätilat on yleensä tämän päivämäärän jälkeen lohkottu pienemmiksi ja nykyisen kiinteistöjaotuksen perusteella samasta emätilasta on muodostunut yleensä useita kiinteistöjä.
Emätilaselvityksessä tutkitaan, mihin emätilaan hakemuksen kohteena oleva kiinteistö kuuluu ja kuinka paljon rakennuspaikkoja on emätilan alueelle jo entuudestaan toteutettu. Sipoolaisissa osayleiskaavoissa tai yleiskaavoissa on usein määrätty mitoituksesta, jota enempää rakennuspaikkoja ei emätilan alueelle voida myöntää. Mitoitus on kyläalueilla korkeampi ja vastaavasti rakentamiseen huonommin soveltuvilla alueilla alhaisempi. Tätä yleiskaavan mukaista mitoitusta verrataan olemassa oleviin rakennuspaikkoihin ja voidaan arvioida, onko emätilan alueelle mahdollista myöntää uusia rakennuspaikkoja.
Emätilaperiaatteen käytöllä pyritään turvaamaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu ottamalla huomioon muiden maanomistajien mahdolliset tarpeet vastaavaan rakentamiseen siten, että yksi maanomistaja ei pystyisi käyttämään koko emätilan laskennallista rakennusoikeutta. Tämän lisäksi pyritään varmistamaan, että pääosa rakentamisesta sijoittuisi yleiskaavojen tavoitteiden mukaisesti kyläalueille. Käytännössä arviointi kohdistetaan kiinteistön käyttämään rakennusoikeuteen. On siis mahdollista, että rakentamattoman kiinteistön nykyinen omistaja jää ilman rakennusoikeutta, mikäli edellinen omistaja on kiinteistöstä jo lohkonut mitoituksen mukaisen määrän rakennuspaikkoja. Lisäksi on huomioitava, että emätilatarkastelu tai mitoitus on vain yksi luvan myöntämiseen vaikuttavista tekijöistä. Jotta lupa voidaan myöntää, on kaikki rakentamislain 45 §, 46 § ja 57 §:n mukaiset edellytykset täytyttävä.
Rakentamislupaprosessin käynnistäminen
Rakentamisen lupia haetaan aina Lupapiste.fi -palvelun kautta. Tarvittaessa lupakäsittelijä neuvoo hakemuksen tekemisessä ja antaa ennakko-ohjausta. Ennakko-ohjausta ja kysymyksiä voi esittää Lupapiste.fi -palvelun Neuvonta-osiossa (”Kysy neuvoa”).
Hakemuksen tekeminen kannattaa antaa pätevän ammattilaisen (pääsuunnittelijan) tehtäväksi.
Rakennusvalvonta veloittaa rakennus- ja ympäristövaliokunnan hyväksymän taksan mukaiset lupamaksut.
Asemakaava ohjaa rakentamista tiiviillä alueella. Asemakaavoilla säädellään, mihin tarkoituksiin aluetta voi käyttää ja kuinka paljon alueelle saa rakentaa. Kunnan kotisivuilta löytyy kaavoituksen karttapalvelusta rakennuspaikkaa koskevat kaavatiedot (kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset ja mahdollisesti kaavaa täydentävät rakennustapaohjeet), ks. alla kohta Lisätietoja.
Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavoituksen tasoista ja siinä määritellään alueen tuleva käyttö: mm. mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla, mitä säilytetään. Asemakaavalla on mahdollista määritellä yksityiskohtaisesti kunkin alueen käyttötarkoitus, katujen leveys, alueen sisällä mm. rakennusten, leikkipaikkojen ja pysäköintialueiden sijainti, rakennusten korkeus ja kerrosala sekä kohteesta riippuen tarvittaessa jopa kattomuoto, räystäslinjan tarkka korkeusasema ja julkisivumateriaali. Rakentamisen ohjaamisella tavoitellaan alueelle yhtenäistä ilmettä ja naapureille ennakoivuutta rakentamisen tapahtuessa vähitellen eri aikoina.
Sipoossa kaavoitusyksikkö laatii asemakaavat ja kunnanvaltuusto hyväksyy ne ohjaamaan alueiden rakentamista. Asemakaavan toteuttamista valvoo Sipoon kunnan rakennusvalvonta yhteistyössä kaavoitusyksikön kanssa.
Poikkeaminen asemakaava-alueella
Ennen rakentamislupaa voidaan tarvita poikkeamislupaa, mikäli poiketaan asemakaava- tms. määräyksistä. Vähäisiä poikkeamisia voidaan myöntää myös rakentamisluvan yhteydessä.
Erillistä poikkeamislupaa tarvitaan myös silloin, jos rakennuskohde, joka ei vaadi rakentamislupaa poikkeaa määräyksistä vähäisestikin. Esim. poikkeaminen vähimmäisetäisyydestä naapurin rajaan vaatii lupavapaiden rakennuskohteiden osalta naapurin suostumuksen lisäksi erillisen poikkeamisluvan asemakaava-alueilla; asemakaava-alueiden ulkopuolisilla alueilla lupaa ei vaadita, vaan pelkkä naapureiden kirjallinen suostumus on riittävä.
Poikkeamiset arvioidaan aina tapauskohtaisesti; poikkeamisen vähäisyyden arvioi rakennusvalvonta.
Poikkeaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella
Muut kuin asemakaava-alueen poikkeamisluvat käsitellään Haja-asutusalueen rakentamisen luvat -yksikössä. Katso lisätietoja kohdasta ”Poikkeamislupa”.
Lisätietoja:
Kaavoituksen karttapalveluKatso lisätietoja kohdasta "Sijoittamisen edellytykset ja poikkeaminen".
Jos rakennuspaikalle on jo myönnetty sijoittamislupa, siirry kohtaan "Hakemuksen laadinta ja jättäminen".
Kaava-alueet:
Kaavoituksen karttapalveluHakemuksen laadinta ja jättäminen
Sipoossa on käytössä Lupapiste-asiointipalvelu, jonka kautta haetaan rakentamisen lupia ja hoidetaan niihin liittyvää viranomaisasiointia. Sipoon rakennusvalvonta ja Haja-asutusalueen rakentamisen luvat -yksikkö käsittelee kaikki lupahakemukset sähköisesti; päätökset näkyvät myös ainoastaan sähköisessä asiointipalvelussa.
Hakemukseen liitettävistä liitteistä katso lisätietoa alta kohdasta "Lupapisteen hakemukseen liitettävät tiedot/hakijan toimesta". Rakentamisaikaisten erityissuunnitelmien osalta ohjeistetaan kohdassa "Rakentaminen".
Huolellisesti kirjattu lupahakemus sekä hyvin laaditut suunnitelmat ja kattavasti liitetyt asiakirjat edesauttavat hakemuksen käsittelyä rakennusvalvonnassa.
Lupapisteessä on mahdollista myös kysyä neuvoa rakennusvalvonnasta. Neuvonta-osioon kirjattuihin kysymyksiin vastaa yleensä alueen lupakäsittelijä.
Lupapisteeseen kirjattujen ’Näkyy viranomaiselle’ -tilassa olevia hakemuksia rakennusvalvonta ei aktiivisesti seuraa eikä vastaa niihin liitettyihin kysymyksiin aktiivisesti. ’Näkyy viranomaiselle’ -tilassa rakennusvalvonta pääsee näkemään hakemusluonnoksen ja voi kommentoida suunnitelmia ja vastata kysymyksiin, mutta tästä tulee aina erikseen sopia lupakäsittelijän kanssa.
Lisätietoja:
Pääsuunnittelijan on päivättävä ja allekirjoitettava pääpiirustukset sekä muut selvitykset ja suunnitelmat sähköisesti Lupapisteessä. Rakennussuunnittelijan on allekirjoitettava kaikki pääpiirustukset.
- Hakemuksen tiedot ja mahdolliset poikkeamiset perusteluineen (Lupapisteessä välilehti ’Hankkeen kuvaus’, kohta ”Hankkeen kuvaus”) Kirjataan selkeästi kaikki hakemuksella haettavat toimenpiteet; rakennukset ja rakennelmat (esim. omakotitalo, autotalli, aita, maalämpökaivo, jätevesijärjestelmä). Poikkeamisista ja niiden myöntämismahdollisuuksista kannattaa keskustella lupakäsittelijän kanssa jo ennen hakemuksen jättämistä.
- Kaikki lupaa vaativat toimenpiteet (Lupapisteessä välilehti ’Hankkeen kuvaus’) Toimenpiteet lisätään hakemukselle ’Lisää toimenpide’ -painikkeen kautta ja eri toimenpiteiden tiedot täytetään huolellisesti.
- Kunkin rakennuksen tiedot, ns. RH-tiedot (mm. laajuustiedot, liittymät, varusteet) ja kunkin rakennelman tiedot ja kuvaus.
- Rakennuspaikan tiedot
- Hakijat: hakijoiksi kirjataan kaikki ko. kiinteistön omistajat tai haltijat. Kaikkien hakijoiden tulee myös olla kirjautuneena hankkeessa tai heiltä on oltava valtakirja.
- Ilmoitettava hankkeen pääsuunnittelija ja rakennussuunnittelija ja osoitettava, että ilmoitetuilla suunnittelijoilla on todistuksella osoitettu rakentamislain 82 ja 83 §:n mukainen pätevyys (ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antama todistus) tai osoitus aiemmasta hyväksynnästä vastaavaan tehtävään ja vaativuusluokkaan rakentamislain 195 §:n mukaisesti. Siirtymäsäännöksen perusteella kelpoisuusvaatimukset täyttävänä suunnittelijana pidetään 1 päivään tammikuuta 2030 saakka myös henkilöä, jolla on enintään viisi vuotta ennen tämän Rakentamislain voimaantuloa (1.1.2025) jonkin rakennusvalvontaviranomaisen antama hyväksyntä vastaaviin tehtäviin sekä vaativuusluokan että rakentamishankkeen käyttötarkoituksen osalta ja jolla voidaan näin katsoa olevan tehtävän vaatimat edellytykset. Pääsuunnittelija vastaa mm. suunnitelmien yhteensovittamisesta; helpoin tapa osoittaa yhteensovittamisesta huolehtiminen on dokumenttien sähköinen allekirjoittaminen Lupapisteessä. Suunnittelijoiden tulee olla kirjautuneena Lupapisteeseen ja heidän tulee antaa suostumus tehtävään Lupapisteessä.
- SUOSITUS: rakennesuunnittelija, ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antama todistus (ks. siirtymäsäännökset)
- SUOSITUS: LVI-suunnittelija, ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antama todistus (ks. siirtymäsäännökset)
- SUOSITUS: mahdolliset muut suunnittelijat, ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antama todistus (ks. siirtymäsäännökset)
- Jos lupaa haetaan (myös) jätevesijärjestelmälle, jätevesijärjestelmän suunnittelija on nimettävä jo hakemusvaiheessa; ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antama todistus (ks. siirtymäsäännökset)
Suositellut suunnittelijat on hankkeesta riippuen joka tapauksessa hyväksytettävä rakennusvalvonnassa ennen ko. suunnitelmien lisäämistä Lupapisteeseen.
- Suunnittelijoiden pätevyystodistukset
- Selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa, mikäli se ei selviä lainhuutotodistuksesta (kauppakirja, vuokrasopimus tms.). Jos luvan hakijana on yhtiö, yhdistys tai yritys, edellytetään liitteeksi myös kaupparekisteriote, josta selviävät allekirjoitusoikeudet. Jos luvan hakijana on yhtiö tai vastaava, edellytetään liitteeksi yhtiökokouksen tai hallituksen kokouksen pöytäkirja, josta käy ilmi, että yhtiö on päättänyt hakea lupaa kyseiselle rakentamistoimenpiteelle sekä tarvittaessa valtakirja yhtiötä edustavalle henkilölle.
- Lainvoimaisuustodistus koskien erillistä sijoittamislupapäätöstä tai poikkeamislupapäätöstä, siirtymäaikana MRL:n mukaista suunnittelutarveratkaisua ja/tai poikkeamispäätöstä.
- Pääpiirustukset, jotka rakennussuunnittelija ja pääsuunnittelija varmentavat allekirjoituksillaan. Sisältövaatimuksista säädetään 216/2015 ympäristöministeriön asetuksessa rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä. Pääpiirustuksiin liitetään tarvittaessa myös ns. katujulkisivu.
- Rakennuksen rakennussuunnitelmia vastaava suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa tai muun kuin rakennuksen osalta selvitys rakennuskohteesta ja sen vaikutuksista ympäröivään alueeseen.
- Selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä. Tarvittaessa liitetään myös selvitys rakennuspaikan terveellisyydestä ja korkeussuhteista.
- Energiaselvitys
- Rakennustuoteluettelo. Kun rakentamislupaa haetaan uudisrakennukselle, josta rakentamislain 38 § perusteella edellytetään laatimaan ilmastoselvitys, tulee rakentamisluvan yhteydessä toimittaa pääpiirustustasoinen rakennustuoteluettelo.
- Selvitys rakennuksen kunnosta toimenpidealueen osalta, jos kyseessä on korjaushanke.
- Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä tarvittaessa naapurin suostumus; rakennusvalvonta lisää kuultavat naapurit hakemukselle Lausunnot-välilehdelle hakemuksen jättämisen jälkeen; naapurit voi kuulla myös sähköisesti Lupapisteen kautta, mikäli hakijalla on tiedossa heidän sähköpostiosoitteensa.
- Hakemus kiinteistön liittämiseksi vesihuoltolaitokseen tai jätevesijärjestelmän suunnitelma, sisältäen suunnitelmalomakkeen, merkinnät asemapiirroksessa ja leikkauspiirroksen järjestelmästä. Järjestelmän suunnittelijan (LVI-suunnittelijan) tulee tällöin olla hyväksyttynä ennen lupapäätöstä.
- Muu lupahakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava olennainen selvitys, kuten esim. valtakirja, melu-, ääneneristys- ja tärinäselvitykset, hulevesisuunnitelma tms.
- Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys tulee toimittaa rakentamislupahakemuksen yhteydessä. Uuden rakennuksen rakentamishankkeessa, johon ei sisälly purkamista, on ilmoitettava arvio ainoastaan rakennuspaikalta pois kuljetettavan maa- ja kiviaineksen määrästä (RakL 16 §).
- Haitta-aineselvitys. Mikäli purettava rakennus on valmistunut ennen vuotta 1994, hakemukseen on liitettävä haitta-aineselvitys.
- Muut mahdolliset liitteet
- Lainhuutotodistus
- Kiinteistörekisteriote
- Kiinteistörekisterin karttaote
- Mahdollinen kaavaote
- Mahdollinen myönnetty poikkeamislupa ja/tai erillinen sijoittamislupa (siirtymäaikana suunnittelutarveratkaisu ja/tai poikkeamispäätös)
Luvan hakemisesta on ilmoitettava naapureille. Tätä kutsutaan naapurin kuulemiseksi. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäisen kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Mikäli kiinteistöllä on useampi omistaja tai haltija, heitä kaikkia tulee kuulla.
Luvanhakija voi kuulla naapurit itse. Kuulemisessa käytetään rakennusvalvonnan laatimaa kuulemislomaketta. Täytetyt ja allekirjoitetut kuulemislomakkeet liitetään Lupapisteeseen mieluummin yhtenä tiedostona. Kuulemisen voi hoitaa myös Lupapisteen kautta sähköisesti, mikäli naapurin sähköpostiosoite on hakijan tiedossa.
Myös kunta voi hoitaa kuulemisen, jolloin veloitus on rakennus- ja ympäristövaliokunnan hyväksymän taksan mukainen.
Naapurin suostumus
Naapurin kuulemisen lisäksi voidaan edellyttää myös naapurin suostumusta, esimerkiksi jos rakennus tai rakennelma halutaan sijoittaa lähemmäksi naapuritontin rajaa kuin asemakaava tai rakennusjärjestys sallii. Suostumus pyydetään vain niiltä naapureilta, joiden etuun asia vaikuttaa. Hakija hoitaa aina suostumuksen hakemisen. Suostumus annetaan kirjallisesti ja suostumuksen kohde tulee yksilöidä selkeästi.
Rakentamislaissa:
Naapurien kuuleminenHakemuksen käsittely
Lupakäsittely alkaa, kun hakemus on käsittelykelpoinen eli asianmukaisesti täytetty hakemus tarvittavine liiteasiakirjoineen on Lupapisteessä ja hakemus jätetty. Hakemuksen käsittelyaika lasketaan alkavaksi, kun hakemus on käsittelykelpoinen.
Rakennuslupaa valmistellaan moniammatillisen tiimin yhteistyönä. Lupapisteen Viestit-toiminto on suunnittelijoiden ja lupakäsittelijän tiedonvälityskanavana, mm. asiakirjojen korjaus- ja täydennyspyynnöt tulevat hakijalle/suunnittelijoille tätä kautta.
Lupa myönnetään, kun edellytykset myönteiselle päätökselle ovat olemassa. Päätös tulee näkyviin Lupapiste-palveluun.
Lisätietoja:
Rakennusvalvonta pyytää Lupapisteen kautta muiden viranomaisten lausuntoja tarvittaessa. Kunnan sisäisiä lausunnonantajia ovat mm. kaavoitusyksikkö, ympäristövalvonta, katu- ja viheryksikkö ja Sipoon vesi, ulkopuolisia ovat mm. pelastusviranomainen, ympäristöterveydenhuolto ja Porvoon museo. Joissakin hankkeissa lausuntoa pyydetään myös mm. Lupa- ja valvontavirastolta erillisellä prosessilla.
Myönnetty lupa
Lupapäätös muutoksenhakuosoituksineen tulee Lupapiste-palveluun päätöksen antamisen jälkeen.
Päätös toimitetaan tiedoksi myös niille naapureille, jotka ovat kuulemisen yhteydessä tehneet hakemuksesta huomautuksen.
Lupapäätösten kuulutukset ovat nähtävillä määräajan kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan ja rakennusvalvonnan verkkosivuilla. Rakentamiseen saa ryhtyä vasta, kun rakentamislupapäätös on lainvoimainen, jollei hakemuksesta ole vakuutta vastaan myönnetty aloittamisoikeutta (=lupa aloittaa rakentaminen päätöksen saamisen jälkeen ja ennen päätöksen lainvoimaisuutta). Aloittamisoikeutta haetaan lupahakemuksen yhteydessä kirjaamalla tämä Lupapisteessä hankkeen kuvaukseen tai erillisellä hakemuksella lupapäätöksen jälkeen.
Aloittamisoikeuden asettamismaksu määräytyy rakennus- ja ympäristövaliokunnan hyväksymän taksan mukaan ja vakuusmaksun suuruus määritellään rakennushankkeen laajuuden mukaan. Vakuusmaksu palautetaan luvan tultua lainvoimaiseksi.
Lupapäätökseen on tutustuttava huolellisesti. Siihen liittyy usein lupaehtoja, joita pitää noudattaa.
Lisätietoja:
Myönnetty lupa antaa oikeuden tiettyyn rakentamis- tai muuhun toimenpiteeseen. Ennen kuin myönnetyn luvan mukainen rakentaminen tai muun toimenpiteen suorittaminen voidaan aloittaa, luvan on oltava lainvoimainen. Lainvoimaisuudella tarkoitetaan sitä, että valitusaika on kulunut umpeen eikä päätöksestä ole valitettu. Muutoksenhakuaika on 30 päivää.
Lupa ei velvoita rakentamaan, kuitenkin tontin luovutusasiakirjassa voi olla rakentamisvelvoite. Jollei rakentamisluvan tarkoittamaa rakennustyötä ole aloitettu kolmessa vuodessa tai saatettu loppuun viiden vuoden kuluessa, lupa raukeaa. Purkamislupa tai maisematyölupa raukeaa, jollei toimenpidettä ole tehty kolmen vuoden kuluessa. Määräajat alkavat luvan lainvoimaiseksi tulemisesta.
Jos rakentamisluvan mukainen toimenpide jää kokonaan suorittamatta, maksu palautetaan hakemuksesta perusteettomilta osin. Palautus voi olla enintään 50 % suoritetusta maksusta. Palautus suoritetaan vain, mikäli toimenpiteeseen liittyvä rakennustyö on aloittamatta. Maksun palautusta on haettava vuoden kuluessa ilmoituksesta luopua luvasta tai luvan raukeamisesta.
Rakennusvalvonta voi hakemuksesta pidentää rakentamisluvan voimassaoloa työn aloittamista varten enintään kahdella vuodella (minimijakso 0,5 vuotta), jos oikeudelliset edellytykset rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen ovat edelleen voimassa. Työn loppuunsaattamista varten määräaikoja voidaan hakemuksesta pidentää enintään kolmella vuodella kerrallaan (minimijakso 0,5 vuotta). Luvan voimassaolon pidentämishakemus (jatkoaikahakemus) on tehtävä ennen luvan voimassaolon päättymistä.
Jatkoaikaa haetaan Lupapisteessä, haetun jatkoajan pituus kirjataan vuosissa (minimijakso 0,5 vuotta) selkeästi hakemukseen. Hankkeen tilanteesta/vaiheesta kirjataan lyhyt selvitys perusteluksi jatkoajalle.
Rakentaminen
Rakennusaikainen valvonta edistää rakennetun ympäristön laatua ja turvallisuutta. Rakennusprojekti on aloitettava kolmen vuoden ja saattaa päätökseen viiden vuoden kuluessa luvan saannista. Tarvittaessa projektille on mahdollista hakea jatkoaikaa: rakentamisen aloittamiselle enintään kaksi vuotta kokonaisuudessaan ja rakentamisen päätökseen saattamiselle enintään kolme vuotta kerrallaan.
Rakennustyön aikana viranomaiset suorittavat työmaalla katselmuksia, joiden tarpeellisuus on määritelty lupapäätöksessä. Rakennusvalvonta on mukana aloituskokouksessa sekä lupaehtojen mukaisissa katselmuksissa. Katselmusaika tulee sopia alueen rakennustarkastajan kanssa. Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä myös muita katselmuksia esimerkiksi aloituskokouksessa. Valvonta kohdistuu viranomaisen päättämissä työvaiheissa ja laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin. Katselmuksien määrä riippuu rakennusprojektin laajuudesta. Niitä voi olla esim. sijainti-, pohja-, rakenne- sekä loppukatselmus (osittainen loppukatselmus = ”käyttöönottokatselmus”). Hakemusvaiheessa mahdollisesti pyydetyissä lausunnoissa voidaan edellyttää ylimääräisiä tarkastuksia. Näistä tyypillinen on esim. erityinen palotarkastus ennen käyttöönottoa.
Katselmuksien suorittamisesta ajallaan ja katselmusajankohdan varaamisesta huolehtii työmaan vastaava työnjohtaja.
Yhteystietoja:
Katso ajantasaiset yhteystiedot Sipoon rakennusvalvonnan nettisivuilta.
Työnjohtajat:
Rakennusvalvonta hyväksyy lupaehdoissa määritellyt työmaan työnjohtajat, jotka yleensä ovat vastaava työnjohtaja (VTJ), kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston työnjohtaja (KVV) sekä ilmanvaihtolaitteiston työnjohtaja (IV). Työnjohtajien ilmoitukset tehdään Lupapisteessä ennen kyseisen vaiheen aloittamista. Työnjohtajat täyttävät työmaan tarkastusasiakirjaa, jonka rakennustarkastaja tarkastaa katselmusten yhteydessä.
Tavallisimmat katselmukset:
Sijainnin merkintä tilataan ennen varsinaisen rakennustyön aloittamista, mikäli luvassa on edellytetty merkintää. Rakennuksen paikan merkitsemisen tarkoituksena on ohjata rakentajaa rakentamaan rakentamisluvassa määriteltyyn paikkaan. Sijainnin merkinnän voi tilata sähköpostitse osoitteesta mittauspalvelut@sipoo.fi
Ennen sijainnin merkitsemisen tilaamista on varmistettava, että rajojen rajapyykit ovat olemassa ja raja on kiistaton, muuten merkintää ei voida suorittaa. Jos rajoissa/rajapyykeissä on epäselvyyttä, on pyydettävä rajankäynti Maanmittauslaitokselta ennen merkintää.
Ennen rakennustyöhön ryhtymistä rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee yleensä järjestää aloituskokous. Lupapäätöksessä on maininta, mikäli aloituskokous tarvitaan. Aloituskokouksessa käydään läpi lupaehdot ja -asiakirjat sekä yhteiset pelisäännöt myönnetyn luvan osalta. Kokoukseen osallistuvat vähintään rakennustyöhön ryhtyvä (tai tämän edustaja valtakirjalla), vastaava työnjohtaja, pääsuunnittelija, sekä viranomainen (rakennustarkastaja). Muut asianosaiset ovat myös tervetulleita (esim. valvoja, muut suunnittelijat).
Rakennustöiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontaan. Aloitusilmoituksen tekee lähtökohtaisesti yleensä hankkeen vastaava työnjohtaja, mieluiten sähköpostitse, alueen rakennustarkastajalle.
Pohjakatselmuksessa vastaava työnjohtaja esittää rakennustarkastajalle, että ko. rakennustyövaiheeseen liittyvät toimenpiteet, tarkastukset sekä tarvittavat selvitykset on tehty ja työmaan tarkastusasiakirjan täyttö on aloitettu. Vastaava työnjohtaja pyytää pohjakatselmuksen suorittamista, kun kaivuu- ja perustusrakenteiden alaiset täyttötyöt on tehty ja mahdolliset perustusrakenteiden muotit ja raudoitukset on asennettu. Kuitenkin ennen valua.
Sijaintikatselmus suoritetaan, kun rakennuksen perustukset ovat valmiit. Sijaintikatselmuksessa tarkastetaan rakennuksen sijainti suhteessa myönnettyyn lupaan. Myös rakennuksen korkeusasema tarkastetaan tässä yhteydessä. Sijaintikatselmuksen tilaa hankkeen vastaava työnjohtaja, sähköpostitse osoitteesta mittauspalvelut@sipoo.fi
Rakennekatselmuksessa katselmoidaan, että ko. rakennustyövaiheeseen liittyvät toimenpiteet, vastaavan työnjohtajan tarkastukset sekä tarvittavat selvitykset on tehty ja dokumentoitu työmaan tarkastusasiakirjaan. Jos muuta ei ole sovittu, niin vastaava työnjohtaja pyytää rakennekatselmuksen suorittamista, kun rakennuksen vesikattorakenteet on asennettu ja sidottu, jäykistävät rakenteet rakennesuunnitelmien mukaisesti toteutettu, rakenteet ovat nähtävissä, ja hän on ne itse tarkastanut.
Osittaisessa loppukatselmuksessa tarkastetaan rakennuksen käyttöönoton edellytykset. Laajan katselmuksen tarkoituksena on varmistaa, että rakennus ja käyttöönotettavat alueet ovat turvallisia, ympäristön siisteyttä unohtamatta. Rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen hyväksyttyä katselmusta. Katselmus on mahdollista kohdistaa myös vain osaan rakennusta.
Loppukatselmus pidetään, kun myönnetyn luvan mukaiset rakennustyöt ovat täysin valmiit. Loppukatselmuksessa tarkastetaan koko luvitetun hankkeen valmis lopputulos, jolloin myös piha-alueiden on oltava täysin valmiita. Mikäli samalla luvalla on luvitettu useampi toimenpide, näiden kaikkien tulee olla loppukatselmuksessa valmiina. Loppukatselmus on tilattava luvan voimassaoloaikana (rakentamisluvan voimassaoloaika on 5 vuotta).
Rakennus voidaan ottaa käyttöön
Viranomaisvalvonta ja työnjohtajien vastuut rakennusvalvontaviranomaisiin päin päättyy hyväksyttyyn loppukatselmukseen, joka on tilattava luvan voimassaoloaikana.
Toimiva rakennus edellyttää hyvän suunnittelun lisäksi rakennuksen oikeaa käyttöä ja huoltoa. Rakennukseen, jota käytetään pysyvään asumiseen tai työskentelyyn, on laadittava käyttö- ja huolto-ohje.